Empiirisen tutkimukseni perusteella seiskaluokkalaisten sekavartio ei ole valmis Yhteiskunta-aktiviteetteihin. Niitä ei nappaa. Tai nyt on pakko ottaa vähän takaisin. Aktiviteetti, johon saatiin ympättyä ruokaa, herätti laimeaa mielenkiintoa. Erimielisyyttä syntyi johtaja-parin ja vartion välille siitä, toteuttaako reissu paikalliseen kebab-ravintolaan pizzalle tai rullakebulle vieraaseen ruokakulttuuriin tutustumiseen kannustavan aktiviteetin hengen. Jätimme viisaasti asian hautumaan ja siirryimme turvallisempiin aiheisiin kuten ensiapuhommiin ja suunnistukseen. Näyttää lupaavasti siltä, että onnistun tänäkin vuonna skippaamaan iltarastit ja näin ollen säilyttämään suunnistusfobiani omana tietonani vielä yhden kauden. Kiitos Kalenterikettukoulutus täydellisestä alibista.
Onneksi on lippukunnan oma syysleiri. Tänä vuonna sirkusteemalla porskuttava leiri järjestetään lokakuun alkupuolella ja sille vaativa tarpojaraati näytti ainakin aavistuksen verran lämpenevän. Eli saattoivat olla jopa innoissaan. Paitsi sudareista. Ne pitäisi säilöä jonnekin kellariin, kunnes kasvavat tarpojiksi ja oppivat olemaan. Mä tiedän kyllä, oikeasti se on just parasta, kun pikkuinen sudenpentu seuraa ihaillen tyylikkään viileitä The Partiolaisia, tarpojia. Samoajat ja sitä vanhemmat kuuluvat jo aikuisiin ja muihin muinaisjäänteisiin eivätkä näin ollen ole realistista idoli-ainesta.
Ai niin, koska tänä syksynä kaksi eri vartiota fuusioituivat keskenään, halusivat tarpojat antaa ryhmälleen uuden alun merkiksi myös uuden nimen. MoMe. He ovat nyt MoMe. Urheiluseuralta kalskahtavan nimen taustalla on yhteinen tunnetila; Moti Menee. Eihän näistä voi olla tykkäämättä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti