tiistai 27. syyskuuta 2016

Makeaa mahan täydeltä eli vegaanin retkiherkut

Retken ruokapolitiikan perusta on ehdottomasti jälkiruoka. Muhennokset, padat ja muut mössöt löytävät kyllä tiensä ruokalistalle, mutta jälkiruoka on se kuuluisa piste iin päällä. Nuotioruokia ja retkikeitinreseptejä metsästäessä törmää usein varsin hykerryttävään kekseliäisyyteen kun luonnon helmassa pyöräytellään korvapuusteja ja tarjoillaan tuulihattuja kello viiden teellä.

Usein jälkkäriresepti taipuu myös vegaaniseen muotoon. Pieni keittiökemian tuntemus vähentää huomattavasti hävikkiä koekeittiössä, mutta iso osa lystiä katoaa jos reseptin muokkaaminen johtaa priimatulokseen kertalaakista. Niin kuin hullujen tiedemiesten piireissä yleisesti tiedetään, moni huippukeksintö syntyy vahingossa..

Oma retkijälkkärien top 3 lista elää koko ajan, mutta tällä hetkellä makunystyrät (ja laiska eräkokki) hoilaa ylistyslauluja simppeleille ja kevyehköille herkuille, joita voi lappaa leipälävestä sisään infarktiriskin kasvamatta vähän reilummankin satsin.

Kolmannella sijalla on pomminvarma ehkä hieman tylsä mutta ah, niin makoisa omenaherkku. Kokonaisesta omenasta kairataan röntti pois ja tunneli täytetään pikakaurahiutale-kasvimargariini-fariinisokeri-kanelimössöllä. Tai jos laiskottaa todella, niin valmiilla granolasekoituksella. Kietaistaan omppu folioon ja annetaan nuotion hoitaa loput. Puoli tuntia tulilla riittää yleensä pehmittämään isohkonkin ompun. Heti kun näpit ei pala, avataan folionyytti ja viimeistellään annos vaniljasoosilla. Oma suosikkini on Plantin vaahtoutuva vaniljakastike, se säilyy avaamattomana huoneen- ja repunlämmössä.


retkiruoka, omena

 


Hyvänä kakkosena tulee superisti monikäyttöinen Danerolles Croissant -valmistaikina tuubissa, joka löytyy melkein joka kaupan kylmätiskistä. Kyllä, tämä valmistaikinoiden isoäiti on kuin onkin vegaaninen! Täytetyt croissantit notskilla onnistuu näppärästi, kun kieputtaa taikinasuikaleen oksanhaaraan (kuori täytyy muistaa vuolla pois, muuten maku on semisti tanniininen joka on punkussa ok, croissantissa ei) ja työntää oksanhaaran mahdollistamaan rakoseen haluamansa täytteet. Kuivatut hedelmät, tuoreet taatelit, tumma suklaa ja oma suosikkini maapähkinävoi-banaanicombo toimii loistavasti näissä nuotiocroissanteissa. Jos haluaa nauttia leivonnaiset mannermaisesti hillon kera, se kannattaa lisätä vasta paistamisen jälkeen. Muuten palaa suu.


danerolles, retkiruoka
kuva: Instrucktables

Ykkösenä tänään, huomenna se voi olla jo joku muu, on grillattu ananas. Ja nyt ei sitten puhuta mistään tölkkiananaksista. Sen verran pitää itsekunnioitusta olla, että metallinmakuiset ja kalmankalpeat säilykeananasrenkaat eivät eväsreppuun päädy. Ananas on siitä kiva kypsennettävä, että sen voi yhtä hyvin kääräistä folioon ja iskeä hiillokseen kuin asetella ritilälle ottamaan väriä pintaan. Ehdottomasti elämyksellisintä on kuitenkin tökätä ananaspala ananastikkuun (tunnetaan tietyissä piireissä myös makkaratikkuna) ja kypsentää se pitkään ja hartaasti tuleen tuijotellen tikun nokassa. Jos reppuun on eksynyt  agavesiirappia ja kanelia, niin ananaskokemus nousee ihan uudelle levelille.


grillattu ananas
kuva: honestcooking.com


“Life's short. Eat dessert first, work less and vacation more!!” -Lea Mishell

2 kommenttia: