keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Kalenteriketun höpinöitä

Olen selkä vääränä raahannut partiolaisten adventtikalentereita partiotoimistolta kololle ja kyllä nyt täytyy sanoa, että ihan kuin olisi vähän jo JOULUMIELI nostamassa pientä, karvaista päätään mieleni sopukoissa. 

On se vaan niin meditatiivistä hypistellä muovipäällysteisiä (muovista en tykkää koska maailma hukkuu muoviin ja me sen mukana, mutta ei pilata sillä mun joulumieltä tänään), uunituoreita adventtikalentereita ja laskea niitä nippuihin kunkin ryhmän tilausten mukaan. Halipöllöjen pino, Oravien pino, Ketunpoikasten pino, Meduusojen pino, Kauriiden pino.. Toivottavasti kalenterit menevät hyvin kaupaksi tänäkin vuonna ja kaikki myyntiin osallistuneet partiolaiset saavat kankaiset tonttumerkkinsä muistoksi myyntityöstä. Joku hurja voi saada partiopiponkin, joka kilahtaa plakkariin kun on myynyt vähintään 20 adventtikalenteria. Adventtikalenterien myynnistä saatavilla varoilla lippukunnat voivat järjestää laadukasta toimintaa ensi vuonnakin ja ennen kaikkea partioharrastuksen kustannukset lapselle tai nuorelle pystytään pitämään alhaisina. Partio tahtoo ihan oikeasti kuulua kaikille.

Jos siis näet partiolaisen adventtikalenterien myyntipuuhissa kylillä kulkiessasi, voit tukea hyvää harrastusta, joka auttaa lapsia kasvamaan tolkun aikuisiksi, ostamalla 7 euron arvoisen kalenterin, joka ei olekaan mikään Ö-luokan suklaakalenteri vaan ihan ehta vanhanaikainen kuvakalenteri.

Mun pitäisi surkeasti lukea huomiseen tenttiin, mutta koska mieli on jouluisa ja sukan kutominen sohvan nurkassa sopii joulufiilikseen paremmin kuin tenttikirjan päämäärätön plaraaminen, menen sohvalle ja ajattelen vain positiivisia asioita. Koska mä voin. Katotaan mitä mä voin huomisessa dialogitentissä..


partio
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti